UNESCO
Petäjäveden vanha kirkko
27 vuotta maailmanperintökohteena
UNESCO
27 vuotta maailmanperintökohteena
Petäjäveden vanha kirkko
Arvokas maailmanperintökohteemme
Petäjäveden vanha kirkko on yksi maailman 1154:sta UNESCO-kohteesta – se valittiin UNESCOn maailmanperintökohteeksi vuonna 1994 kolmantena Suomen seitsemästä kohteesta.
Keskisuomalaisten talonpoikien vuosina 1763–65 veistämä kirkko nostettiin maailmanperintöluetteloon pohjoismaisen puukirkkoarkkitehtuurin pitkän perinteen esimerkkinä.
Arvokas maailmanperintökohteemme
Petäjäveden vanha kirkko on yksi maailman 1121:sta UNESCO-kohteesta – se valittiin UNESCOn maailmanperintökohteeksi vuonna 1994 kolmantena Suomen seitsemästä kohteesta.
Keskisuomalaisten talonpoikien vuosina 1763–65 veistämä kirkko nostettiin maailmanperintöluetteloon pohjoismaisen puukirkkoarkkitehtuurin pitkän perinteen esimerkkinä.
Mitä maailmanperintö tarkoittaa?
UNESCOn maailmanperintösopimus on maailmanlaajuinen päätös edistää ihmiskunnan yhteisen, ainutlaatuisen kulttuuri- ja luonnonperinnön vaalimista ja säilyttämistä tuleville sukupolville.
YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö UNESCO perustettiin toisen maailmansodan jälkeen vuonna 1945 tavoitteenaan edistää rauhaa ja turvallisuutta lisäämällä kansojen välistä yhteistyötä tieteen, kasvatuksen ja kulttuurin alalla.
UNESCO hyväksyi kansainvälisen Yleissopimuksen maailman kulttuuri- ja luonnonperinnön suojelemiseksi vuonna 1972, ja Suomi liittyi siihen vuonna 1987.
Mitä maailmanperintö tarkoittaa?
UNESCOn maailmanperintösopimus on maailmanlaajuinen päätös edistää ihmiskunnan yhteisen, ainutlaatuisen kulttuuri- ja luonnonperinnön vaalimista ja säilyttämistä tuleville sukupolville.
YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö UNESCO perustettiin toisen maailmansodan jälkeen vuonna 1945 tavoitteenaan edistää rauhaa ja turvallisuutta lisäämällä kansojen välistä yhteistyötä tieteen, kasvatuksen ja kulttuurin alalla.
UNESCO hyväksyi kansainvälisen Yleissopimuksen maailman kulttuuri- ja luonnonperinnön suojelemiseksi vuonna 1972, ja Suomi liittyi siihen vuonna 1987.
Mitä maailmanperintö tarkoittaa?
UNESCOn maailmanperintösopimus on maailmanlaajuinen päätös edistää ihmiskunnan yhteisen, ainutlaatuisen kulttuuri- ja luonnonperinnön vaalimista ja säilyttämistä tuleville sukupolville.
YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö UNESCO perustettiin toisen maailmansodan jälkeen vuonna 1945 tavoitteenaan edistää rauhaa ja turvallisuutta lisäämällä kansojen välistä yhteistyötä tieteen, kasvatuksen ja kulttuurin alalla.
UNESCO hyväksyi kansainvälisen Yleissopimuksen maailman kulttuuri- ja luonnonperinnön suojelemiseksi vuonna 1972, ja Suomi liittyi siihen vuonna 1987.
Miten maailmanperintökohteet valitaan?
Kohteen nimeäminen UNESCOn maailmanperintöluetteloon on osoitus sen poikkeuksellisesta kansainvälisestä arvosta.
Maailmanperintöluetteloon pääseminen edellyttää kulttuuriperintökohteelta, että se on inhimillisen luovuuden mestariteos tai poikkeuksellisen merkittävä todiste olemassa olevasta tai jo hävinneestä kulttuurista. Kohde voi olla merkittävää historiallista aikakautta edustava rakennustyyppi tai kuvastaa tietyn kulttuurin perinteistä asutusta. Se voi myös liittyä tapahtumiin, eläviin perinteisiin, aatteisiin, uskontoihin ja uskomuksiin tai taiteellisiin ja kirjallisiin teoksiin.
Miten maailmanperintökohteet valitaan?
Kohteen nimeäminen UNESCOn maailmanperintöluetteloon on osoitus sen poikkeuksellisesta kansainvälisestä arvosta.
Maailmanperintöluetteloon pääseminen edellyttää kulttuuriperintökohteelta, että se on inhimillisen luovuuden mestariteos tai poikkeuksellisen merkittävä todiste olemassa olevasta tai jo hävinneestä kulttuurista. Kohde voi olla merkittävää historiallista aikakautta edustava rakennustyyppi tai kuvastaa tietyn kulttuurin perinteistä asutusta. Se voi myös liittyä tapahtumiin, eläviin perinteisiin, aatteisiin, uskontoihin ja uskomuksiin tai taiteellisiin ja kirjallisiin teoksiin.
Miten maailmanperintökohteet valitaan?
Kohteen nimeäminen UNESCOn maailmanperintöluetteloon on osoitus sen poikkeuksellisesta kansainvälisestä arvosta.
Maailmanperintöluetteloon pääseminen edellyttää kulttuuriperintökohteelta, että se on inhimillisen luovuuden mestariteos tai poikkeuksellisen merkittävä todiste olemassa olevasta tai jo hävinneestä kulttuurista. Kohde voi olla merkittävää historiallista aikakautta edustava rakennustyyppi tai kuvastaa tietyn kulttuurin perinteistä asutusta. Se voi myös liittyä tapahtumiin, eläviin perinteisiin, aatteisiin, uskontoihin ja uskomuksiin tai taiteellisiin ja kirjallisiin teoksiin.
Mitä maailmanperintökohteita on maailmalla?
Maailmanperintökohteita on tällä hetkellä yhteensä 1121. Petäjäveden vanhan kirkon lisäksi luettelossa ovat esimerkiksi Egyptin pyramidit, Taj Mahal, Kiinan muuri sekä Grand Canyon.
Tutustu kaikkiin maailmanperintökohteisiin UNESCOn verkkosivuilla täällä.
Mitä maailmanperintökohteita on maailmalla?
Maailmanperintökohteita on tällä hetkellä yhteensä 1121. Petäjäveden vanhan kirkon lisäksi luettelossa ovat esimerkiksi Egyptin pyramidit, Taj Mahal, Kiinan muuri sekä Grand Canyon.
Tutustu kaikkiin maailmanperintökohteisiin UNESCOn verkkosivuilla täällä.
Mitä maailmanperintökohteita on maailmalla?
Maailmanperintökohteita on tällä hetkellä yhteensä 1121. Petäjäveden vanhan kirkon lisäksi luettelossa ovat esimerkiksi Egyptin pyramidit, Taj Mahal, Kiinan muuri sekä Grand Canyon.
Tutustu kaikkiin maailmanperintökohteisiin UNESCOn verkkosivuilla täällä.
Mitä maailmanperintökohteita on Suomessa?
Suomessa on seitsemän maailmanperintökohdetta, joista Petäjäveden vanhan kirkon lisäksi viisi on kulttuuriperintökohdetta: Suomenlinnan merilinnoitus, Rauman vanha kaupunki, Verlan puuhiomo ja pahvitehdas, Sammallahdenmäen pronssikautinen röykkiöalue sekä Maanmittaushallituksen hallinnoiman Struven mittausketjun 34. suojellun mittapisteen kuusi Suomen puolella olevaa mittapistettä. Suomen ainoa luontokohde on Merenkurkun saariston maankohoamisalue.
Lue lisää Suomen maailmanperintökohteiden yhdistyksen verkkosivuilta täältä.
Mitä maailmanperintökohteita on Suomessa?
Suomessa on seitsemän maailmanperintökohdetta, joista Petäjäveden vanhan kirkon lisäksi viisi on kulttuuriperintökohdetta: Suomenlinnan merilinnoitus, Rauman vanha kaupunki, Verlan puuhiomo ja pahvitehdas, Sammallahdenmäen pronssikautinen röykkiöalue sekä Maanmittaushallituksen hallinnoiman Struven mittausketjun 34. suojellun mittapisteen kuusi Suomen puolella olevaa mittapistettä. Suomen ainoa luontokohde on Merenkurkun saariston maankohoamisalue.
Lue lisää Suomen maailmanperintökohteiden yhdistyksen verkkosivuilta täältä.
Mitä maailmanperintökohteita on Suomessa?
Suomessa on seitsemän maailmanperintökohdetta, joista Petäjäveden vanhan kirkon lisäksi viisi on kulttuuriperintökohdetta: Suomenlinnan merilinnoitus, Rauman vanha kaupunki, Verlan puuhiomo ja pahvitehdas, Sammallahdenmäen pronssikautinen röykkiöalue sekä Maanmittaushallituksen hallinnoiman Struven mittausketjun 34. suojellun mittapisteen kuusi Suomen puolella olevaa mittapistettä. Suomen ainoa luontokohde on Merenkurkun saariston maankohoamisalue.
Lue lisää Suomen maailmanperintökohteiden yhdistyksen verkkosivuilta täältä.
Mitä maailmanperintökohteelta edellytetään?
Maailmanperintökohteen käytön ja hoidon seuraamista sekä säännöllistä raportointia kohteen tilasta. Maailmanperintökohdetta tulee hoitaa ja käyttää siten, että se säilyy tuleville sukupolville. Suojeluarvojen ja yleismaailmallisen merkityksen turvaamiseksi kohteilla on hoito- ja käyttösuunnitelma. Jäsenvaltio vastaa hoitosuunnitelman tekemisestä.
Mitä maailmanperintökohteelta edellytetään?
Maailmanperintökohteen käytön ja hoidon seuraamista sekä säännöllistä raportointia kohteen tilasta. Maailmanperintökohdetta tulee hoitaa ja käyttää siten, että se säilyy tuleville sukupolville. Suojeluarvojen ja yleismaailmallisen merkityksen turvaamiseksi kohteilla on hoito- ja käyttösuunnitelma. Jäsenvaltio vastaa hoitosuunnitelman tekemisestä.
Mitä maailmanperintökohteelta edellytetään?
Maailmanperintökohteen käytön ja hoidon seuraamista sekä säännöllistä raportointia kohteen tilasta. Maailmanperintökohdetta tulee hoitaa ja käyttää siten, että se säilyy tuleville sukupolville. Suojeluarvojen ja yleismaailmallisen merkityksen turvaamiseksi kohteilla on hoito- ja käyttösuunnitelma. Jäsenvaltio vastaa hoitosuunnitelman tekemisestä.
