UNESCO-kirkon tarina
Rakas, omapäinen Petäjäveden vanha kirkko
UNESCO-kirkon tarina
Rakas, omapäinen Petäjäveden vanha kirkko
Petäjäveden Vanhan Kirkon tarina
Onnellinen hääpari, kivikasvoinen isä kantamassa lapsensa arkkua, sadat suomalaiset jakamassa kuulumisia ja eloa – Petäjäveden vanha kirkko on kokenut suomalaista maalaiselämää ilossa ja surussa neljänä vuosisatana.
Unescon maailmanperintökohde Petäjäveden vanha kirkko kertoo suomalaisen kansan arjen tarinaa neljältä vuosisadalta. Keskisuomalaisten talonpoikien vuosina 1763–65 rakentama vanha kirkko on veistetty huikaisevalla taidolla ja kätkee sisäänsä elämän suurimpia tunteita. Vanha kirkko on petäjävetisille rakas, ja se lumoaa tuhannet kävijänsä vuosi vuodelta.
Petäjäveden Vanhan Kirkon tarina
Onnellinen hääpari, kivikasvoinen isä kantamassa lapsensa arkkua, sadat suomalaiset jakamassa kuulumisia ja eloa – Petäjäveden vanha kirkko on kokenut suomalaista maalaiselämää ilossa ja surussa neljänä vuosisatana.
Unescon maailmanperintökohde Petäjäveden vanha kirkko kertoo suomalaisen kansan arjen tarinaa neljältä vuosisadalta. Keskisuomalaisten talonpoikien vuosina 1763–65 rakentama vanha kirkko on veistetty huikaisevalla taidolla ja kätkee sisäänsä elämän suurimpia tunteita. Vanha kirkko on petäjävetisille rakas, ja se lumoaa tuhannet kävijänsä vuosi vuodelta.
1763–65
Petäjäveden vanhan kirkon synty kertoo suomalaisesta omapäisyydestä – isäntämaa Ruotsista ei odoteltu lupaa tai pohjapiirustuksia, vaan rakennustyö tehtiin kirkonrakentajamestari Jaakko Klemetinpoika Leppäsen johdolla omin suunnitelmin. Vuoden 1763 kesällä valmistuivat lattiat, seinät ja jyrkkä paanukatto. Vuoden 1764 aikana viimeisteltiin sisustus ja vuotta myöhemmin asennettiin ikkunat.
1763–65
Petäjäveden vanhan kirkon synty kertoo suomalaisesta omapäisyydestä – isäntämaa Ruotsista ei odoteltu lupaa tai pohjapiirustuksia, vaan rakennustyö tehtiin kirkonrakentajamestari Jaakko Klemetinpoika Leppäsen johdolla omin suunnitelmin. Vuoden 1763 kesällä valmistuivat lattiat, seinät ja jyrkkä paanukatto. Vuoden 1764 aikana viimeisteltiin sisustus ja vuotta myöhemmin asennettiin ikkunat.
1821
Kellotapuli sekä tapulin ja kirkon yhdistävä välikäytävä rakennettiin vuonna 1821. Rakentajamestarina oli Leppäsen pojanpoika Erkki Jaakonpoika Leppänen.
1821
Kellotapuli sekä tapulin ja kirkon yhdistävä välikäytävä rakennettiin vuonna 1821. Rakentajamestarina oli Leppäsen pojanpoika Erkki Jaakonpoika Leppänen.
1879
Kirkko jäi pois käytöstä vuonna 1879, kun pitäjään rakennettiin uusi kirkko Kirkkolahden vastarannalle. Vanhaa kirkkoa ei suunnitelmista huolimatta koskaan purettu. Kellot jätettiin tapuliin ja hautausmaata käytettiin edelleen. Vanhaa kirkkoa on hoidettu rakennusmuistomerkkinä 1920-luvulta asti. Museovirasto on ohjannut kirkon kunnostamista ja ylläpitoa 1950-luvulta lähtien. Kirkon ympäristöä on kohennettu 1990-luvulta lähtien.
1879
Kirkko jäi pois käytöstä vuonna 1879, kun pitäjään rakennettiin uusi kirkko Kirkkolahden vastarannalle. Vanhaa kirkkoa ei suunnitelmista huolimatta koskaan purettu. Kellot jätettiin tapuliin ja hautausmaata käytettiin edelleen. Vanhaa kirkkoa on hoidettu rakennusmuistomerkkinä 1920-luvulta asti. Museovirasto on ohjannut kirkon kunnostamista ja ylläpitoa 1950-luvulta lähtien. Kirkon ympäristöä on kohennettu 1990-luvulta lähtien.
1994
Petäjäveden vanha kirkko valittiin Unescon maailmanperintöluetteloon vuonna 1994 ainutlaatuisena esimerkkinä pitkän pohjoismaisen puukirkkoarkkitehtuurin ja hirsirakentamistaidon perinteestä. Kirkko on säilynyt lähes alkuperäisessä asussaan.
Kirkko on yhä alkuperäiskäytössä – Petäjäveden vanhassa kirkossa järjestetään etenkin kesäaikaan konsertteja, häitä, kastetilaisuuksia ja jumalanpalveluksia.
1994
Petäjäveden vanha kirkko valittiin Unescon maailmanperintöluetteloon vuonna 1994 ainutlaatuisena esimerkkinä pitkän pohjoismaisen puukirkkoarkkitehtuurin ja hirsirakentamistaidon perinteestä. Kirkko on säilynyt lähes alkuperäisessä asussaan.
Kirkko on yhä alkuperäiskäytössä – Petäjäveden vanhassa kirkossa järjestetään etenkin kesäaikaan konsertteja, häitä, kastetilaisuuksia ja jumalanpalveluksia.
Koe koko maailmanperintöalue
Petäjäveden vanhan kirkon maailmanperintöalueeseen kuuluvat kirkon lisäksi hautausmaa ja Lemettilän tila. Petäjäveden vanhan kirkon hautausmaata tutkiva voi huomata sieltä monta suomalaista kansakuntaa koetellutta aikaa. Hautausmaahan on haudattu vuosien 1729–2009 välisenä aikana noin 9400 vainajaa. Kirkon naapurissa sijaitsevalla Lemettilän maatilalla on ollut asutusta 1600-luvulta alkaen. Petäjäveden vanha kirkko rakennettiin seurakunnan ostamille Lemettilän tilan maille. Lemettilän tilan rakennusten muodostama suljettu pihapiiri kuvaa perinteistä suomalaista rakennustapaa.
Koe koko maailmanperintöalue
Petäjäveden vanhan kirkon maailmanperintöalueeseen kuuluvat kirkon lisäksi hautausmaa ja Lemettilän tila. Petäjäveden vanhan kirkon hautausmaata tutkiva voi huomata sieltä monta suomalaista kansakuntaa koetellutta aikaa. Hautausmaahan on haudattu vuosien 1729–2009 välisenä aikana noin 9400 vainajaa. Kirkon naapurissa sijaitsevalla Lemettilän maatilalla on ollut asutusta 1600-luvulta alkaen. Petäjäveden vanha kirkko rakennettiin seurakunnan ostamille Lemettilän tilan maille. Lemettilän tilan rakennusten muodostama suljettu pihapiiri kuvaa perinteistä suomalaista rakennustapaa.
Tutustu myös vuoden 1879 kirkkoon
Vuonna 1879 Petäjävedelle rakennettiin uusi kirkko ja vanha kirkko hyljättiin vuosikymmeniksi. Vuoden 1879 ”keltainen” kirkko remontoitiin vuosina 2018–2019 Museoviraston valvonnassa, ja moni Petäjäveden vierailija haluaa tutustua myös siihen.
Keltainen kirkko toimii kesä- ja heinäkuussa tiekirkkona. Keltainen kirkko on muina aikoina avoinna tilauksesta, ja opastuksen voit varata sähköpostitse osoitteesta opas@petajavesi.fi hintaan 70€/kerta.
Opinnäytetyön aiheena Petäjäveden vanha kirkko?
Petäjäveden vanha kirkko on huikea tutkimuskohde monesta näkökulmasta. Opinnäytetöitä on tehty esimerkiksi Jyväskylän yliopistossa.
Mikäli suunnittelet opinnäytetyötä Petäjäveden vanhaan kirkkoon liittyen, teemme mielellämme yhteistyötä. Otathan meihin yhteyttä!
Voittoa tavoittelematon säätiö huolehtii maailmanperintökohteesta
Petäjäveden vanhan kirkon säätiö huolehtii vanhan kirkon ja sen ympäristön säilyttämisestä, kunnostamisesta, hoitamisesta ja suojelemisesta. Vuonna 2001 perustettu säätiö pitää yllä kirkon opastustoimintaa ja huolehtii maailmanperintökohteen velvoitteista. Petäjäveden vanha kirkko rakennuksena on Petäjäveden seurakunnan omaisuutta.
Tutustu Petäjäveden vanhan kirkon hoitosuunnitelmaan tästä >>
Opinnäytetyön aiheena Petäjäveden vanha kirkko?
Petäjäveden vanha kirkko on huikea tutkimuskohde monesta näkökulmasta. Opinnäytetöitä on tehty esimerkiksi Jyväskylän yliopistossa.
Mikäli suunnittelet opinnäytetyötä Petäjäveden vanhaan kirkkoon liittyen, teemme mielellämme yhteistyötä. Otathan meihin yhteyttä!
Tutustu myös vuoden 1879 kirkkoon
Vuonna 1879 Petäjävedelle rakennettiin uusi kirkko ja vanha kirkko hyljättiin vuosikymmeniksi. Vuoden 1879 ”keltainen” kirkko remontoitiin vuosina 2018-2019 Museoviraston valvonnassa ja moni Petäjäveden vierailija haluaa tutustua myös siihen.
Keltainen kirkko toimii kesä- ja heinäkuussa tiekirkkona. Keltainen kirkko on muina aikoina avoinna tilauksesta, ja opastuksen voit varata sähköpostitse osoitteesta opas@petajavesi.fi hintaan 70€/kerta.
Voittoa tavoittelematon säätiö huolehtii maailmanperintökohteesta
Petäjäveden vanhan kirkon säätiö huolehtii vanhan kirkon ja sen ympäristön säilyttämisestä, kunnostamisesta, hoitamisesta ja suojelemisesta. Vuonna 2001 perustettu säätiö pitää yllä kirkon opastustoimintaa ja huolehtii maailmanperintökohteen velvoitteista. Petäjäveden vanha kirkko rakennuksena on Petäjäveden seurakunnan omaisuutta.
Tutustu Petäjäveden vanhan kirkon hoitosuunnitelmaan tästä >>